HIGHLAND CATTLE

Tutummin ylämaan karja, on ikivanha skotlantilainen alkuperäisrotu. Niistä on kirjoituksia jo 1500 -luvulta. Sen alkuperästä voidaan esittää monenlaisia arvailuita, mutta tarkkaa historiaa rodulle ei ole. On epäselvää tuliko ylämaankarja viikinkien mukana Brittien saarille Skandinaviasta vai aikoja sitten kelttien mukana Skotlantiin. Rotu on joka tapauksessa ollut kauan Skotlannissa ja sopeutunut elämään Ylämaiden karussa ja koleassa luonnossa.

Rotu on enemmän luonnon jalostama karjarotu, joka on sopeutunut vuosien saatossa erinomaisesti elämään Ylämaiden koleassa luonnossa, karulla maaperän antimilla, jonka johdosta niille on kehittynyt erinomainen ravinteidenkäyttökyky. Se on tehokas laiduntaja, jota yleensä hyödynnetään luonnonlaitumien laiduntajana: perinnebiotooppeja, hakamaita ja joutomaita. Useissa Euroopan maissa rotua käytetään herkkien luonnonsuojelualueiden hoitamiseen tai lammastalouden apuna hoitamassa laitumia, jotta alueiden moninainen lajisto säilyisi hyvänä. Pusikoiden raivaajana rotu on verraton, mutta kasvatustaimikoille se ei sovellu, koska havupuut ovat niiden herkkua.

Niillä on pitkät sarvet, joita ei ole jalostuksella pyritty poistamaan eikä niitä nupouteta. Nahka on noin kaksi kertaa paksumpi kuin tavallisen naudan nahka. Niillä on kaksikerroksinen karvapeite, jossa aluskarva lämmittää sekä pitkä ja karkea päälyskarva suojaa eläimen aluskarvaa kastumiselta. Usein lehmällä on myös utareiden ympärillä runsaasti karvapeitettä. Kesällä karvapeite on ohuempi.

Hurmaava ylämaankarja monesti muistetaan näyttävistä sarvistaan ja pitkästä karvastaan. Ominaisuuksien vuoksi karja on sopeutunut paremmin ympärivuotiseen ulkokasvatukseen lajinomaisesti käyttäytyen.

Rotu on luonteeltaan rauhallisen säyseä, peloton ja utelias. Alkuperäisrotuna se pysyy hyvin terveenä. Se kiintyy tilan alueisiin ja hoitajiinsa, jolloin eläinten käsiteltävyys ja sorkkahoito sekä muut hoitotoimenpiteet onnistuvat hyvin. Uteliaina eläiminä ne tulevat katsomaan pihaton katolta pudotettavia lumia ja harvoin saat tehdä aitauksessa mitään ilman etteikö nämä olisi vieressä seuraamassa toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan tulevat luokse pyytämään rapsutuksia.

Ylämaan karja -nauta on melko pieni, aikuinen lehmä painaa noin 400 - 600kg ja täysikasvuinen sonni noin 700 - 900kg. Nämä ovat melko pitkäikäisiä ja emolehmä voi tuottaa vasikan joka vuosi keskimäärin viidentoista vuoden ajan. Väriltään nämä voivat olla keltaisia, tiikerinjuovikkaita ja harmaita, mutta yleisin väritys on kullanruskea ja punainen sekä musta. Rodun lihaa on tutkittu yliopistotasoisessa maatalousoppilaitoksessa Scottish Agricultural Collagessa, joka on todennut, että ylämaan karjan lihassa on vähemmän rasvaa ja kolesterolia, enemmän rautaa ja proteiineja kuin keskiverto naudanlihassa.

The Highland Cattle Society perustettiin Skotlannissa v.1884 rodun jalostusta valvomaan. Yhdistys on tunnettu ja arvostettu rodun kantakirjoistaan kansainvälisesti. Se järjestää näyttelyitä sekä edistää rodun tunnettavuutta ja tietämystä eläinten hoidosta. Ylämaan karjaa löytyy ympäri maailmaa mm. Yhdysvalloista, Kanadasta, Perusta, Australiasta, Uuteen-Seelannista, Argentiinasta ja Euroopan maista.

Suomalainen karja polveutuu Ruotsin, Tanskan ja Saksan tuontieläimistä, joiden verilinjat ulottuvat aina Skotlantiin asti. Suomeen ensimmäiset rodunedustajat saapuivat vuonna 1993 Sallaan Brandensteinien tilalle. Meidän tilamme ensimmäiset ylämaankarja -naudat saapuivat Korventaustan tilalta Sastamalasta. Lisätietoja rodusta löytyy Suomen Highland Cattle Club ry:n kotisivuilta.